Törmäsin Nina Lappalaisen sarjakuvateokseen Entä sitten, kun en itse enää pysty? aivan vahingossa, haettuani kirjaston haulla saattohoito-aiheisia kirjoja. Lappalaisesta tai teoksesta ylipäätään ei ole netissä kamalasti tietoa, eli käytännössä siihen pitää törmätä sattumalta, jotta sen löytää. Siksi ajattelin kirjoittaa tämän arvostelun, että joku löytäisi kirjan - se on nimittäin todella upea!

Lappalaisesta itsestään löytyy sen verran tietoa, että tiedän hänen olevan lähihoitajataustainen sarjakuvantekijä. Häneltä löytyy myös Instagram-tili, jossa hän postaa taiteestaan. 

Entä sitten, kun en itse enää pysty? -teos kertoo nimellisesti hoitotahdosta ja hoitotestamentin tekemisestä. Kuulostaako tylsältä vanhusten hommalta? Miettikääpä uusiksi! Pinnan alta löytyy nimittäin paljon isompia ja kipeämpiä tunteita. Kirjan kertoja alkaa miettiä, millainen hoitotahto hänelle tulisi eli mitä hän oikeastaan haluaa muiden ihmisten hänestä muistavan sitten, kun hän ei itse kykene kertomaan itsestään. Kuka hän oikeastaan on? Mistä hän nauttii?

Mielestäni teos kertoo unohtamisen pelosta: Että sairastava unohdetaan, hänen identiteettinsä unohdetaan, hänet jyrätään eikä kukaan kuuntele, koska hänet on julistettu vain numeroksi sairaanhoidon tilastoissa. Se on pelottava ajatus. Sitä vastaan kertoja taistelee listaamalla mahdollisimman yksityiskohtaisesti kaiken sen, mitä hän haluaa muille jättää tietoon.

Teos on lyhyt, ikään kuin pieni katselmus aiheeseen, mutta se tuntuu kattavan kuitenkin tärkeimmät ja suurimmat tunteet. Teos taitaa olla omakustanne, joten sitä tuskin aivan jokaisessa kirjastossa on - mutta mikäli törmäät teokseen, nappaa se mukaasi!

Nina Lappalainen (instagram: @nnlpplnn)

Entä sitten, kun en itse enää pysty?

2019